Kun olen kaksi kertaa maininnut omakeksimän käsitteen ”orgasmiodotushorisontti”, täytyy varmaan hiukan avata, mitä sillä tarkoitan.
Orgasmin saaminen on aina ollut minulle helppoa, varsinkin sen jälkeen kun tajusin, että käsiäkin voi käyttää. Tärkeintä ovat kuitenkin sanat, niistä menee suora yhteys klitorikseen. Sanat eivät ole mitään ihmeellisiä, ihan tavallista panosanastoa.
Yksinäisyyteni pitkinä vuosina saattoi mennä kuukausia etten ajatellut koko asiaa, sitten saattoi iskeytyä joki mielleyhtymä keskellä päivää niin voimalla että oli vaikea odottaa että pääsin kotiin. Joskus en malttanut odottaa edes iltaan vaan sulkeuduin vessaan ja tuossa tuokiossa olin saanut orgasmin joka tuntui pitkin selkää vielä seuraavana päivänäkin. Orgasmin helppouden takia yksinäinen seksielämäni oli jopa niin orgasmikeskeistä, että olisiko siinäkin yksi syy miksi pitkitin skeneen hakeutumista. Mitä mä siellä tekisin, mähän tulin jo?
Miehen seurassa ollessani orgasmini on jotain, minkä haluan antaa. Olen niin kohtelias ja huomaavainen, ja naisten orgasmit ovat miehille niin tärkeitä. Kutsun sanoja, ja mies on tyytyväinen. En ole koskaan teeskennellyt orgasmia, mutta tässä on minusta jotain falskia. Teen sen itse.
Tarkoitan horisontilla jotain sellaista, jonka yli ei voi päästä. Kuin häät romanttisessa komediassa. Ilman orgasmia seksi on jotenkin voi voi, no ehkä se siitä, tai mitäs me nyt tehtäisiin, ehkä huomenna, ylihuomenna, onhan se kivaa, mutta aina jotenkin vähemmän, tyydyttävää vain tietyin varauksin. Minulle tuotti suuren oivalluksen eräs seuranhakuilmoitus, jossa kerrottiin että kumppanin tulisi hyväksyä, että kyseinen henkilö ei vaan tule. Ajatella jos orgasmia ei olisi olemassa ollenkaan! Miten vapauttavaa.
Onko orgasmi minulle peräti jonkinlainen seksin negaatio? Sitähän sanotaan pieneksi kuolemaksi, siihen kaikki päättyy (no joo, ei pääty useinkaan tässä genressä) mutta saatko kiinni ajatuksesta? Se mitä koen orgasmin ulkopuolella, antaa minulle vain niin paljon enemmän kuin orgasmi, tuo yksinäisyyden kyllästämä madonreikä todellisuuden keskellä.
***
Nyt tehdään ihan tavallinen futomomo, sanoit huhtikuussa, kevätvalon jo hiipuessa kulmakunnan valoisimmassa dunkkarissa, minun shibarisalongissani. Kohta olen osa konstellaatiota, jossa kattoon menee köysi toisesta nippuun sidotusta jalastani ja toisesta jalasta piirongin ja yhteen sidottujen käsieni kautta. Työstettyäsi minua määritämättömän ajan kutsun sanoja. Vielä tänäänkin keittiön penkillä, ja penkin riiputtua katosta minä kyydissä, lepäillessämme sängyllä tartuit minuun ja hyväilit, yhteys kulki sanoista klitoriksen kautta aivoihin. Mutta nyt se on poikki. Sanat tulevat, mutta niillä ei ole mitään vaikutusta. Olen aukisidottu, menetän hallinnan, antaudun sinun läsnäolollesi, vain se merkitsee.
Karukell, elämästä saa nauttia, olit viestittäyt minulle jokin aika sitten. Aamulla selitän, mitä siinä iltavalon viime säteissä oikein tapahtui. Orgasmini ovat limbossa, minä opin kohtaamaan sinut ja sen asian, että sinä hyväilet ja annat minulle nautintoa miten pitkään tahansa, eikä sillä ole päämäärää, minun ei tarvitse tehdä mitään. Orgasmiodotushorisontti on poissa ja jokin hyvin erityinen ja tuntematon horisontti pitelee meitä.
***
Olen uinut ystäväni Konkretian kanssa Päijänteessä kallioniemelle ja takaisin ja uudestaan ja sen jälkeen helle on taas uuvuttanut minut. Vietyäni Konkretian junalle haen pyykit narulta, syön sillileivän ja vajoan vuoteelle haaveisiin. Sparta panee Ateenaa ja joku julmuri on kytkenyt minut katsomaan ja piiskaa minua, irrottaa ja taivuttaa kumaraan ja lyö selkään. Ei ei lopeta huudan ja vääntelehdin. Pysy paikallasi, julmuri komentaa. Auau
Onko siinä joku kolmaskin mies joka tunkeutuu muhun takaapäin
Auauauuuuu mä tuun
selkärankaorgasmi
Voihan se olla niinkin, että se orgasmiodotushorisontti on omassa päässä. En ole ollut liikkeellä omalla agendalla.
Tai sitten tarvitsen kovempaa ajoa – jos ollaan orgasmiodotushorisontissa. Mutta se ei ole ainut horisontti, ja vain minä voin tietää, missä horisontissa milloinkin kuljen. Faunin kanssa kuljen satumaassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mietit?