Se menee ohi

se menee ohi se nälän tunne mikä kalvaa kun astelee keisarillisen puutarhan

hääpareja parveilevalla ulkosyrjällä ihmeen hiljaisessa ja tuoksuvassa illassa
valojen syttyessä pilvenpiirtäjien toimistorivistöihin
ja veden peiliin on vaarallista katsoa,
toiveet täyttävät tyhjän tilan ja romuttavat itsensä

ja mikä melkein tainnuttaa kun istuu mörkönä seurassa
jossa harvan katse osuu eikä osaa olla kevyt

se menee sitten ohi, pettymykset tasoittuu, huomio kiinnittyy asioihin

mutta hetken voi olla todellisuuden jälkikaiussa,
kohtuuton intensiteetti kohtaa suuremman intensiteetin,
elävän kudoksen joka pystyy pysäyttämään sen,
ottamaan vastaan, tulemaan vastaan

mörköys lientyy sitojan julmuuteen ja hellyyteen

miten vois kyllin kiittää olematta nolo

 

sillä aikaa kun olen hiljaa ja pahaa aavistamatta
keskittyneenä johonkin kauhean tärkeään ja täysin omaan

tietämättäni jossain ovet sulkeutuvat yksi toisensa jälkeen,
musta lista täydentyy,
oveeni maalataan myrkyn merkki

olen varma siitä että minua tullaan rankaisemaan

 

nälkä

tulinen nälkäinen katse

isoovainen ja siunattu

 

 ---
Edith Södergran: Det underliga havet – Kalandra: Virkelighetens etterklang – Tiernapojat